Psyykkinen valmennus

Työnohjaus, Coaching

 

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työhyvinvointi on ollut runsaasti esillä viime aikoina. Keskusteluissa on noussut esiin alan vetovoiman lisääminen, mutta tärkeää olisi tarkastella myös sitä, kuinka sosiaali- ja terveysalalle saadaan lisää pitovoimaa. Tulevilla hyvinvointialueilla tulee olemaan iso haaste saada pidettyä osaava ja hyvinvoiva henkilöstö sosiaali- ja terveydenhuollossa.

 

Vuonna 2020 Tehyn toimeksiannosta toteutettiin Aula Researchin tutkimus Tehyn jäsenille keskussairaaloissa ja yliopistollisissa keskussairaaloissa. Tutkimuksen tulosten mukaan vastaajista liki puolet suunnitteli aktiivisesti alanvaihtoa ja 88 prosenttia oli harkinnut sitä. 

 

Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten itsensä mukaan työnantajan tulisi huolehtia siitä, että työntekijöillä on käytössään työhyvinvointia tukevat palvelut. Näitä ovat esimerkiksi riittävät työterveyshuollon palvelut kaikille työnantajasta riippumatta sekä työnohjauksen mahdollisuus. Tällä hetkellä osalle ammattilaisista työterveyshuollon piiriin pääseminen on vaikeaa, ajat venyvät pitkälle ja on epäselvää, mitkä palvelut kuuluvat työterveyshuollon järjestettäväksi. Huonoimmassa tilanteessa työntekijällä ei ole mahdollisuutta saada työnohjausta, jolloin hän hakeutuu työterveyshuollon palveluihin, esimerkiksi työterveyspsykologille. Vastaanottoaikojen venyessä työntekijä jää yksin kuormittavan tilanteensa kanssa, joka pahimmillaan johtaa pitkiinkin sairauspoissaoloihin. 

 

Työnohjauksen tarve sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla on suuri, mutta valitettavan usea joutuu selviämään vaativasta työstään ilman oikeanlaista tukea. Parhaimmillaan työnohjaus tarjoaa työntekijöille tukea ja keinoja työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin. Tällöin kuormittavasta arjesta selviäminen on helpompaa. Kriisitilanteissa työnohjaajan tulisi olla työntekijän ja työyhteisön saatavilla, jotta tilanne pystytään käsittelemään mahdollisimman nopeasti ja työntekijä pystyy jatkamaan perustyötään. Työnohjaus ei ole työnantajalle oikea kohta säästää henkilöstökuluissa. Vuonna 2020 julkaistun Kelan ja Tilastokeskuksen tilaston mukaan mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat yleistyneet kaikissa ikäryhmissä. Erityisesti ilmiö nousee esiin nuorilla sekä varhaiskeski-ikäisillä naisilla. Pitkällä aikavälillä työnohjauspalveluiden takaaminen on taloudellisesti kannattavaa yhteiskunnalle.

 

Lisäksi mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja työnkuvaan, esimerkiksi työvuorojen suunnittelulla sekä työntekijän lisäkouluttautumisen, itsensä kehittämisen ja urapolun suunnittelemisen mahdollisuus olisi merkittävää. Tällöin työntekijä pääsee itse muokkaamaan työstään arvojaan, vahvuuksiaan sekä tarpeitaan tukevaa. Tästä seuraa tunne työn merkityksellisyydestä ja tämä lisää työhyvinvointia ja työssäjaksamista sekä sen kautta johtaa onnistuneisiin työsuorituksiin. 

 

Hyvinvoiva työntekijä on työnantajansa sekä alansa paras käyntikortti.

 

 

Teksti kirjoitettu yhdessä Keski-Suomen aluevaaliehdokkaan Elina Peräsen kanssa. Teksti julkaistiin mielipidekirjoituksena Keski-Suomalaisen verkkolehdessä 27.12.2021